sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Halpa nainen lompakossa

Loma on nyt lähempänä, kuin koskaan. Tiedän sen, koska tietokonepöydälleni on ilmestynyt lentolippuni, siististi printattuna ja muovitaskuun säilöttynä. Lentolippujen vieressä on kirjekuori, jossa alustava lomarahakassani. Uusia, sileitä seteleitä.

Olin juuri selailemassa määrärahaani, kun Svanski pyyhälsi paikalle: ”Älä, älä, vielä ota niitä, toimistoon tuli juuri uusi painos!”
Ennen kuin ehdin tajuamaan, että en taaskaan tajunnut, mitä Svanski huseeraa, hän oli poissa. Mutta palasi lähes yhtä nopeasti takaisin: ”Tässä näin, laitan lomarahakassaasi tämän uuden painoksen, niin on sitten viimeisen päälle, eikä tarvitse hävetä.”
”Minkä ihmeen painoksen?” Ärähdin ja nappasin kirjekuoren takaisin Svanskilta.
”No uusi viisi euronen! Eivät luule siellä suomessa, että meillä täällä, ei raha liiku.”

Olisin voinut saada kohtauksen ja kiljua, mutta tämä keskustelu on käyty jo niin monta kertaa ennenkin, joten vaikenin.
Svanski sen sijaan ei vaiennut. ”Olen jakanut lomarahasi erikokoisiin rahayksiköihin ja koska, tämä on vain alustava lomaraha, olen keskittynyt pieniin seteleihin. Kuten huomaat vaihdoin myös kaikki viiden euronsetelit uusiin.”
Svanski esitteli viimeaikaista toimintaansa ylpeänä.

”Minkä ihmeen takia olet vaihtanut koko alustavan lomarahan tällaisiin hiluseteleihin?!? Eihän täällä ole kuin kymppejä ja vitosia?!?” Pengoin ärtyneenä kirjekuorta.
”Kuule Helena! Sinut tuntien, et malta välilaskullasi kuitenkaan olla ilman virvokkeita ja tunget seteleinesi johonkin lentokentän kuppilaan, saman tien.”
”Minulla on seitsemän tunnin vaihto! Et voi syyllistää siitä, jos käyn kahvilla!!”
”En minä siitä syyllistäkään! Tietysti menet kahville, mutta juuri siksi olen varustanut sinut pienillä seteleillä. Lentokentän vaihtokurssi on niin huono ja et välttämättä saa takaisin euroja, vaan maan omaa valuuttaa. Näin ollen matkakassasi euromäärä pysyy paremmin tasapainossa, eikä sinulle kerry lompakkoon väärää rahaa. Koska sitten kuitenkin painut heti ensimmäiseksi, niitä vääriä rahoja vaihtamaan, takaisin euroiksi ja valitset aina ihan surkean kurssin!”

Halusin sanoa jotain nasevaa, mutta Svankin luento oli jo puuduttanut minut. Nappasin viiden euronsetelin käteeni ja tutkin sitä kriittisesti. ”Onkohan tämä edes aito?”
”On, tarkastin sen rahasivuilta. Tässähän nimenomaan on tämä nainen hologrammina ja nyt Helena, tulet pitämään tästä, tämä on kreikan jumala! Aika halpanainenhan tämä Europa oli, vehtasi Zseuksen kanssa, sai hänelle kolme lasta ja paineli sitten naimisiin jonkun ihan muun kanssa. Sen siitä saa, kun on halpa, niin joutuu viiden euron seteliin.” Svanski naureskeli itsekseen oveluudelleen ja pudisteli päätään, samalla asetellen rahoja takaisin kuoreen.

Loma on siis lähellä ja ei ehkä hetkeäkään liian aikaisin. Laukkuni, rahani ja lippuni on organisoitu ja muovitettu ja asiakirjani tarkistettu, samoin kuin tuliaiseni, että en tänä vuonna vie mitään noloja tuliaisia.
Ihana lentää suomeen ja muuttua taas pariksi kuukaudeksi aikuiseksi, joka pärjää ihan itsekseen.

Ostin Svanskille tonnikalapurkkeja kaappiin, sellaisia joihin ei tarvita avaajaa, että ei nälkään kuole. Ihan vain mielenosoitukseksi…