maanantai 3. helmikuuta 2014

Sairaanloista

– Svanski voitko katsoa taskulampulla mun kurkkuun, jos siellä on angiina?!
– Nyt laitat sen taskulampun pois, vielä eilen väitit sen olevan tuberkuloosi. Etkö nyt millään voi pysyä siellä sängyssä ja potea ihan tavallista flunssaa?
– En.
– Miksi et?
– Koska oksettaa.
– Tuon teit kyllä nyt tahallasi!
– No ei kai kukaan nyt tahallaan oksenna?!
– Olet kotiarestissa, koska olet taas ollut jossain kaupungilla ja koskenut kaikkialle ja saanut bakteereita. Joudut desinfiointiin!
– Nyt laitat sen käsihygienialitkun helkkariin, tai kuolaan bakteereita tähän sun tyynyyn.
– Sinä nyt et ole mitään muuta tehnyt kahteen päivään, kuin kuolannut, olen jo immuuni!
– Saisko ees teetä?
– No teetä saat, jos sen jälkeen lupaat maata hiljaa paikoillasi.
– Hyvä on…


Kevät flunssa on ottanut meistä yliotteen, minä sairastan ja Svanski kärsii oheisongelmista, ei puhtaita vaatteita, ei ruokaa. 
Eilen se tilasi kanakeittoa, koska sairauden yllättäessä tilataan kanakeittoa. 
Yritin väittää, että yleensä sairaalle tilataan kanakeittoa, ei kärsivälle sivulliselle. Mutta ei auttanut. 
Kuulemma niin kauan, kun keräilen bakteereita sieltä täältä, enkä suostu desinfiointiin, saan syödä vain teetä ja korppua… huoh… 

Tänä aamuna tulin puoleen väliin vastaan ja lupasin mennä suihkuun ja vaihtaa pyjaman, se paransi selkeästi ilmapiiriä ja mun aamupalatarjoilua.