maanantai 4. maaliskuuta 2013

Lautapeli sijoitus


Svanki räpelsi tietokonettaan hullunkiilto silmissä, ja huusi: ”Helenaaa, tilaan tälläisen lautapelin!!” 
Heräsin salamana pystyyn sohvalta, Svanski tilaa netistä jotain?!? Se on seonnut! Nuo olivat ajatukseni, jotka jylläsivät päässäni juostessani tietokoneelle.
”Tilaat mitä?!”
”Tälläisen pelin vaan, se maksaa vain 130 dollaria” Ilmoitti Svanski rauhallisesti.
En saanut henkeä, saatikka sitten dollarin kurssia päähäni! Hätääntyneenä kimitin:
”Et ikinä tilaa mitään netistä!"
Ja samassa nappasin, ikään kuin turvaan, Svanskin luottokortin pöydänreunalta. Svanski ei usko netistä ostamiseen. Hän ei myöskään ylipäätänsä osta juuri mitään, ei ainakaan mitään tarpeetonta, eikä missään nimessä lautapelejä!!

”Katso Helena! Tämä peli opettaa sinut sijoittamaan, tässä on eri tasoja huonoille sijoittajille, aloittelijoille, edistyneemmille, ja sitten multirikkaille sijoitusmenestyjille. Ymmärsitkö Helena multirikkaille?! Katso, nyt kun aloitat tältä amatööritasolta… tai ehkä kumminkin lasten tasolta…” Svanski korjasi, katsoen minua epäilevästi ja tarkistaakseen kuuntelinko minä yhä.
Ja kyllähän minä kuuntelin, en vain halunnut kuulla. Huokaisin vain:
”Mistä sinä tämänkin idean taas keksit?”
Svanski tempaisi tietokoneen takaa esille kirjansa. Niin juuri, tuon hirveän sijoitusoppaan, jonka kuukausi sitten löysin puistokirpputorilta ja jonka hulluuteni syövereissä ostin Svanskin iloksi. Ja iloa siitä tosiaan on ollut, painotus sanalla Svanskille, minulle tuo kammottava kirja on tuonut pelkkää tuskaa.

Kuukaudessa kirjaa on luettu sellaisella antaumuksella, että sen lehdet ovat entisestään käpristyneet, jonka lisäksi Svanski on taitellut niitä löytääkseen nopeasti suosikki kohtansa, siteeratakseen niitä uudelleen ja uudelleen. Tai hauskimmat kohtansa, jotka voi lukea, luojan kiitos hiljaa, ja sitten vain hihitellä itsekseen.

Kielsin Svanskia kiduttamasta minua sijoitustietoiskuilla ja pakenin takaisin olohuoneeseen. Olin juuri pääsyt hyvään vauhtiin Midsommerin murhamysteeriöön, kun Svanski raahautui olohuoneeseen kantaen mukanaan tietokonetta, jonka kuvaruudulla pauhasi, joku  kiinalainen mies, sijoittamisen kulmakivistä.

Halusin räjäyttää pääni, mutta, tiesin sen olevan turhaa, Svanski tekisi sen taas puolestani. 
”Painu suohon, sen koneen kanssa! Katson murhamysteeriötä, ja minua ei kiinnosta mikään, kiinalainen sijoitusguru.”
Svanski ei luovutanut, vaan parkkeerasi viereeni tietokoneineen ja kirjoineen ja tokaisi närkästyneesti:
”Ei tämä ole kiinalainen, vaan hawajilainen” Kääntäen kuvaruutua minuun päin.
”Eikö riitä että ymmärrän että uutta autoa varten pitää säästää?” Anelin armahdusta.
”Ei riitä, emmekä me osta uutta autoa.”
Raivo sihisi suonissani, miten niin ei osteta uutta autoa, sinähän lupasit, karjuin!
”No, jos olisit lukenut tämän kirjan, niin ymmärtäisi, mutta et lukenut.”
”En lukenut, en!” Karjuin ja länttäsin Midsomerin murhat paussille.
”Täytyyhän sinun nyt tajuta, että on olemassa kolmenlaista pääomaa on stabiilia ja liikkuvaa ja….
Svankin mantra vain jatkui ja jatkui, hänen lajitellessaan pääomiaan omiin pikku kategorioihinsa ja havainnollistaessaan rahanliikesuuntia käsillään.

”Sinun täytyy oppia sijoittamista, mitä sinä opit muka, jos katsot kaiket päivät murhamysteerejä?”
”Mietipä sitä seuraavankerran, kun tunget monitoorikaupalla hawajilaista sijoitusneuvontaa mun naaman eteen.. ” Sanoin närkästyneenä ja starttasin Midsomerin murhat jälleen. Svanski jäi näpertämään tietokoneella viereeni, kunnes luovutti ja jäi tuijottamaan tv:tä.

”Onko toi murhaaja?”
”No ei!”
”Mistä tiedät?”
”Koska se on se poliisi.”
”Kyllä poliisitkin kuule murhaa..”
”No ei tässä, koska se on päähenkilö!”
”Kato nyt Helena, elät epätodellisuudessa, jos lukisit tämän kirjan tajuaisit, että ei ihmisiin saa luottaa liian sinisilmäisesti, että sijoitukset ovat ne, jotka ratkaisevat ja tietysti sopimukset, leimatut sopimukset!”

Ennen kuin Svanki ehti jatkamaan, tempaisin kirjan häneltä ja heitin makuuhuoneeseen..
Svanki tuijotti minua vihaisesti ja tokaisi: ”Tosi lapsellista!”
”Ei vaan anarkiaa, kato tajuaisit jos katsoisit enemmän murha mysteeriöitä!!”

Svanski veti kädet puuskaan ja sulautui sohvaan: ”No kuka tässä nyt sitten on se murhaaja?” hän ärähti loukkaantuneena.
”No kato toi nainen on pettänyt tuota sotilasmiestään, tuon toisen sotilaan kanssa ja siitä sen toisen sotilaan isä, on nyt suivaantunut ja se lavasti tämän homman niin, että……”

Sopu palasi taloon vaikkakin Svanski ehti tilata sijoituslautapelinsä. Kuulemma vietämme sen kanssa vielä monia hupaisia hetkia! 

4 kommenttia:

  1. Miehet... ilman niitä ei voi elää ja niiden kanssa on välillä mahdotonta diilaa oikein..
    Btw, sinut on haastettu... Käy kurkkaa mistä kyse..
    http://soharlife.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. Voi jee olen haastettu otan tietty kaikki haasteet vastaan :D Vaikka tää on kyllä tosi haastavaa kertoa vaan 11 asiaa itsestään no lauseiden pituutta ei vissiin ole rajotettu, siis isänihän oli kuuluisa merikapteeni ja...... :D

    VastaaPoista
  3. ja katsos kun lasket oikein (kuinkas sen matematiikan laita olikaan??), huomaat, etta paaset kertomaan itsestasi 22+22 asiaa... ;)

    VastaaPoista

Kommentoi, kerro omia kokemuksiasi aiheesta, Ihmettele elämää muuten vaan tai tee kinkkisiä lisäkysymyksiä. Vapaa laatikko tässä siihen. Itäeurooppalaista mallia oleva sensuuri tässä päällä, joten eka luen nää itte ja vasta sitten julkasen... jos julkasen :)Mielellään kuulisin palautetta..pliis diplomaattisesti kuitenkin