Vaippalaukkutreeni

Me ollaan lähdössä kesälomalle!

Kyllä syyskuussa, kun kesään ei lomat mahtunut. 

Piti luoda ihmisiä ja pelastaa maailmaa, kaikin puolin aikataulullisesti liian tiukka kesä.

Minä istuin ilmastointilaitteen alla ja haaveilin vaahteranlehtikasoista ja syysaamun sumuisista hetkistä, kun Svanski kieppui ympäri taloa etsien Giliaanan tuttia.

Huusin se on hoitolaukussa!

Giliaana puolestaan kieppui tuolissaan vieressäni ja yritti murhata katseellaan tuolista roikkuvaa leikkiapinaa, kun Svanski tuli roikuttamaan nenämme eteen hoitolaukkua. Käsilaukkumallinen hoitolaukku ei kuulemma soveltunut lentomatkustamisen tiukkoihin standardeihin.

Lupasin perehtyä matkamallisenlaukun kriteereihin ja löysinkin sellaisen kauppakeskuksesta. 

Se on Ferrarin punainen, siis unisex ja siinä on taskuja ja tilaa vaativampaankin standardistoon.

Svanski tutki laukun ja hyväksyi sen Giliaanan tarpeisiin sopivaksi. Sitten alkoi treenaus! 

Kyllä matkustus pienen lapsen kanssa on vaativaa ja Svanski ei halunnut ajautua tyttärineen toisten matkustajien vihan kohteeksi vain puhtaasti siksi, että emme olleet varautuneet kaikkeen. Me matkustamme tyylillä! Hän julisti!

Svanski piteli Giliaanaa ja huuteli minulle mahdollisia hätätilanteita, jolloin minä kaivoin tarvittavat hoitotarvikkeet laukusta mahdollisimman nopeasti, yhdellä kädellä.

Svanskin mielestä oli parasta harjoitella heti yhdellä kädellä, koska tyylillä matkustaessa ylimääräinen käsi saattoi hyvinkin tulla tarpeeseen.

Harjoittelimme myös kassin käyttöä yhdellä jalalla, puhtaasti siksi, että se huvitti meitä!

Svanski karjui: likainen vaippa!

Sekunnissa minulla oli käsissä vaippa, puhdistuspyyhe ja alusta!

Sitten etenimme järjestyksellisesti läpi kaikki mahdolliset tilanteet, oksennus, koliikkikohtaus, nälkä, jano, selittämätön raivo…

Sitten Svanski karjui: ”Merimiesasu!”

Mikä hemmetin hätätilanne se muka on? Kysyin hiukan näreissäni yhdellä jalalla seisten toisella kädellä kassinpohjaa penkoen.

Svanskin mielestä tällainen tilanne saattoi tulla esimerkiksi check in tiskillä.

Ajattele jos virkailija päättääkin veloittaa ylikiloista?! Mutta meillä on suloinen merimiesasuun sonnustautunut lapsi, kyllä siinä parkkiintuneinkin virkailija heltyy!

Sain asun esille laukusta sekunnissa, mutta en halunnut aloittaa riitaa siitä, kuinka saisin sen check in jonossa yhtä nopeasti lapsen päälle, hellyttääkseni parkkiintuneen virkailijan.

Jatkoimme harjoitusta.

Svanski huusi manikyyri!

Karjuin: Svanski oikeasti manikyyri! Kuuden tunnin lennolla?!?! Ei varmana ole akuutti hätä!

Voi olla! Väitti tuohtunut Svanski vastaan.

En halunnut epäonnistua ja aloittaa vaippalaukkutreeniä alusta. Astuin tukevasti kahdelle jalalle ja ilmoitin, että en voinut tehdä mitään, koska kynsisaksia ei saa viedä matkustamoon.

Svanski tuijotti minua tiukasti: Sinä olet nyt äiti! Mieti! Mieti!

Mieti mitä? Karjuin ja pysyin tiukasti kannassani siitä, että manikyyri ei voi olla nollavuotiaalle mikään hätätilanne!

Mutta Svanski oli sitä mieltä, että mikäli en pystynyt näin yksinkertaista tilannetta ratkaisemaan en ollut valmis lomamatkailuun lapsen kanssa!

Minä halusin lomalle!

Ilmoitin purevani kynnen poikki hampailla.

Svanski tuijotti minua hetken hiljaa, mutta hyväksyi sitten vastauksen ja hoitolaukkukoe todettiin läpäistyksi.

Kanssamatkustajien on sitten turha ainakaan syyttää meitä siitä, että emme ole kaikkeen varautuneita, sillä rintaruokintatreenit on sovittu vielä ensi viikolle, juuri ennen lomaa! 

Näissä treeneissä on erillisinä osuuksina uuden peittävän pontsonkieputus ja ruokinta niin, että ei vilahtele mikään, minkä Svanksi on etukäteen määrittänyt niin sanotuksi private-alueeksi!