Sijoitusvinkkejä ja silkkaa lahjontaa
Svanski on saanut käsiinsä jonkun sijoituskirjan, kuinka
tulla rikkaaksi, kun raha työskentelee sinulle. Tai turha tässä on kai toisia
syytellä, ihan itse löysin kirjan puistokirpputorilta ja ostin sen Svanskille.
Ajattelin kerrankin onnistuvani lahjavalinnassa, nyt kaiholla muistelen niitä
lahjoja joissa epäonnistuin. Niistä tuli vähemmän kidutusta minulle.
Mieheni kulkee pitkin asuntoa lukien kirjaa ja tulee aina
välillä siteeraamaan minulle jotain kohtaa, jonka jälkeen tulee puolentunnin
esitelmä, joko siitä, että hän on ollut kaiken aikaa oikeassa ja minä en, tai
siitä, kuinka jatkossa laitamme rahat töihin.
Pääni on puuduksissa ja näitä tietoiskuja vaan satelee ja
jos ei satele tietoiskuja kuuluu sohvalta ylimielinen nauru. Svanski hekottelee
ja nyökyttelee kirjalle, huitoo etusormellaan ilmaan tahtia lukiessaan. Kenties
kirjailija murjaisi jonkun hurjan vitsin sijoittamisesta?!
Miten kukaan voi pitää jotain pörssikurssikirjaa
huvittavana? Minä nauroin viimeksi ääneen, lukiessani Linnunradan käsikirjaa
liftareille, mutta se onkin komedia, silkkaa satiiria. Mutta Svanski ei
moisista kirjoista perusta.
Svanski karjuu toisesta huoneesta, kuin mestaukseen menossa
oleva sika: ”Helena! Tässä se on! Tässä näin, näillä kahdella sivulla!”
Svanski roikuttaa opustaan silmieni edessä ja heiluttaa
edestakaisin kahta sivua. Makaan selälläni sängyssä ja huokaan syvään.
”Älä huokaile siinä! Näillä sivuilla sanotaan, että minä
olen lahjakkuus, minä olen nero!
”Mainitsivatko sinut ihan nimellä, vai käyttivätkö
peitenimeä?” Kysyin vain kysyäkseni jotain, esittääkseni innostunutta, mutta
sarkastinen äänensävyni paljasti minut.
”Älä viisastele siinä!” Svanski kömpi viereeni sängylle
kirjoineen, pukuineen ja kravatteineen.
”Eikö sulla ole työpäivä?”
”On, on, mutta tässä on juuri sanottu, että olen ollut
kaiken aikaa oikeassa! Kun Helena luet tätä kirjaa, niin muista keskittyä
sivuun 72 ja 73!”
”Mikä ikinä tässä maailmassa saa sinut kuvittelemaan, että
minä luen tuon kirjan?”
”Tietysti luet, tässä kirjassa juuri sanotaan, että
sellaiset parit jotka molemmat ovat kiinnostuneet rahantyöskentelystä, juuri he
saavat rahat helpommin töihin. Sinulla ei ole kuule nyt vaihtoehtoa.”
Svanski tunki kirjaa kasvoilleni ja tiesin, että yhdessä
asiassa hän oli oikeassa, minun vaihtoehdot olivat taas hyvin vähissä.”
”Kiljuin: Kuinka luulet saavasi rahat töihin, kun et saa
itseäsikään töihin, ala painua siitä jo, minulla on aamu meditaatio kesken!!
Svanski tuskin edes katsoi minua, tuijotti vain
haltioituneena kirjansa hyvin luettuja sivuja: ”Et sinä meditoi, sinä torkutat
ja unen ja valveen välinen tila on juuri paras ottaa vastaan uutta infoa! Ja
tässä kirjassa juurikin sanotaan, että on turha kuvitella että työnteolla
rikastuu, se on vaan hiirenloukku! Odota etsin sen kohdan sinulle….
Ystävänpäivä tulossa, Svanski taitaakin saada taas lahjaksi
ihanan illallisen ja sohvalla haaveiluaikaa minun kanssa. Voidaan keskustella
vaikka mun unelmista buahahahahahah evil laugh, sitä hän inhoaa!
Liian onnellinen mies käy vaan niin mun hermoon!!!
epailyni miestemme verisukulaisuudesta vahvenee paiva paivalta...
VastaaPoista