Torniravintolan englantilainen teehetki
![]() |
Perustimme tänään suomineitojen kanssa kulinaari clubin. Se
oli alun perin Golfitaren idea, mutta ryysin heti mukaan ideaan tunnettuna Super
gourmet girlinä ja pääsin kuin pääsinkin perustajajäsenten arvokkaaseen trioon.
Toimintaperiaatteemme on yksinkertainen, arvostelemme
ravintoloita kerran kuussa, milloin missäkin ja mukaan otamme kaikki
innostuneet kanssa kulinaristit.
Klubin avajaisarvostelut tapahtuivat Torch hotellissa,
afternoon tea:n merkeissä.
Kyseessä on korkea tornirakennus, jonka huipulla oleva
ravintola pyörii ympyrää, joten maisemia voi ihailla suuntaan jos toiseenkin.
Iltapäivä teen huipennus on Dohan taakse mereen laskeva, ilta-aurinko.
Tässä tulevat arvosteluni, ensin ruoka.
Kakut ja skonssit olivat hyviä ja niitä oli tarpeeksi,
minulla jäi jopa yksi kakun pala puoliksi syömättä. Tosin ei siksi, että olisin ollut liian täynnä, vaan kakussa oli päällysteenä jotain tahmeaa, joka takertui ärsyttävästi
hampaisiini. Hampaita kiillottaessani en voinut yksinkertaisesti puhua ilman,
että kanssani teetä nauttineet muut ladyt, olisivat nähneet hymyni varusteltuna ruskealla
kinuskikuorrutteella, joten jouduin olemaan hiljaa. En pidä siitä, että joudun
olemaan hiljaa, joten jätin kakkuni kesken.
Sämpylät olivat ihania ja niissä oli täytteenä lohta,
salamia ja maukasta juustoa. Ravintolalle pitkä miinus kuitenkin siitä, että Golfittaren
äidin sämpylässä ei ollut juustoa lainakaan. Kun hän huomautti asiasta muulle
seurueelle, nappasin äkkiä oman juustosämpyläni ja tungin sen lähes kokonaisena
suuhuni. En tiedä huomasiko Golfittaren äiti tätä, ahnauden kardinaali mokaa,
mutta minä huomasin. En pystynyt selittämään itselleni miksi toimin niin,
tuskinpa olisin joutunut luopumaan omasta sämpylästäni. Olisiko kenties ollut jopa
kohteliasta tarjoutua luopumaan omasta juustosta? Mutta joku alkukantainenvaisto,
tunki juustosämpylää suuhuni, kuuntelematta omantunnon kolkutusta. Tuleeko tästä siis miinus ravintolalle? Kyllä jos laitetaan
juustoa, niin sitten kaikille. Nyt yksi jäi ilman ja toinen joutui noloon
tilanteeseen vain siksi, että vaistot ottivat vallan.

Pyörivät ravintolat ovat kaikin puolin hämmentäviä. On hyvin
vaikeaa muistaa mistä tuli ja minne pitäisi mennä, kun haluaa poistua.
Ohikulkijan olisi varmaan ollut hyvin vaikea uskoa, että pelkän yrttiteen
voimalla mentiin, kun tämä lady nelikko yritti paikantaa ravintolan ovea. Pyörimme
kuin lottopallot vatkaimessa pitkin ravintolaa. Pelastuksemme koitui
hämmästynyt siivooja, joka ohjasi kikattelevan akkalauman sutjakasti ovelle.
Hissillä alas ja äkkiä pihalle. Pihalla heitettiin upeat voltit
vielä illan päätteeksi, jonka jälkeen kikatukselle ei meinannut tulla lainkaan
loppua. Kun teetä nauttinut seurueemme oli vihdoin autoillansa, oli
mieli ravintolavierailun jälkeen iloinen ja tyytyväinen. Voin siis lämpimästi
suositella Torchin afternoon teetä, 135 QR hintaan sai herkkuja, upeita
maisemia ja suuntavaistoa haastavan ravintolamiljöön. Tornissa torvailu vaihtuu ensi kuussa sushi-baariin.
Miljöö: 10
Ruoka: 9 (teetä olisin halunnut enemmän ja se juusto)
Tarjoilu: 10 (en huomannut tarjoilijaa, joten oli varmaan tosi hyvä, nimimerkillä huomaan kyllä jos ei ole.)
Kaiken kaikkiaan sanoisin 10-
Kiitos illan naurutuokiosta! Mun taytyykin heti huomenissa kirjoitella oma arvostelu... :)
VastaaPoista