perjantai 5. huhtikuuta 2013

Tätit pysyy nuorena, veljenpoika vaan vanhenee…


Kun ensimmäistä kertaa tulit meille, olit mielestäni maailman isoin vauva.
Oikeasti olit pieni rääpäle, mutta niin olivat tätisikin silloin.
Huusit syöttötuolissa pöydän päässä ”viinaa, viinaa” halusit piimää, se nauratti vanhaa merikapteenia.

Kasvettiin yhdessä. Muutuit siniseksi, kun oltiin uimassa liian kauan. Minä en, koska olin paksu kuin hylje, sinä vaan sellainen ruipelo. 
Sitten lähdit pois yhtä äkkiä, ihan kuin olit tullutkin. Se itketti vaikka sain sinun huoneen. Pikku tätisi oppivat mitä on ikävä, olit niin kauan poissa, että luulimme jo että et koskaan palaisi.

Mutta sitten vanhemman tädin puhelinsoitosta, palasit. Vuosia oli kulunut, mutta siinä seisoit, etkä ollutkaan enää mikään rääpäle, vaan päätä pidempi, kuin pienet tätisi. Ja nyt tulit jäädäksesi.

Kasvettiin yhdessä erillään, enkä vieläkään tiedä onko siinä veljenpoika vai veli.
Tänään olet yhtäkkiä oikeasti aikuinen.
Olet tuonut elämäämme itsesi lisäksi uutta iloa. Kaksi maailman suloisinta pikku rääpälettä, jotka ovat ottaneet omat paikkansa nyt isotätien sydämissä.

Onnea ikäloppu veljenpoikani! Eletään tätä elämää erillään, mutta yhdessä, olet erikoistapaus ja siksi meille niin tärkeä ja rakas! Hyvää syntymäpäivää!

2 kommenttia:

  1. Olipa kauniisti kirjoitettu. Taalla vieraatkin tadit vetistelee...

    VastaaPoista
  2. Mulla on Hellulle haaste, jos sulla ei oo muuta tekemistä :)

    VastaaPoista

Kommentoi, kerro omia kokemuksiasi aiheesta, Ihmettele elämää muuten vaan tai tee kinkkisiä lisäkysymyksiä. Vapaa laatikko tässä siihen. Itäeurooppalaista mallia oleva sensuuri tässä päällä, joten eka luen nää itte ja vasta sitten julkasen... jos julkasen :)Mielellään kuulisin palautetta..pliis diplomaattisesti kuitenkin