Vuoden hirvein päivä
Se oli aina ennen juhannusta, silloin kun kesä oli kauneimmillaan,
aivan alussa, kaikki vaaleanvihreää ja uuttaa.
Linnut lauloivat ja tienvieret
oli täynnä villejä juhannuskukkia. Aina silloin, se päivä tuli.
Heräsin pihakoivunlehtien havinaan ja avonaisesta ikkunasta
tulvivaan raikkaaseen kesäaamun ilmaan. Mutta sisälläni myrskysi, tänään on se
päivä, se hirveä päivä, se joka vain oli kärsittävä.
Vaikka kuinka yritin
käyttäytyä, niin vähintään kotiaresti oli saldona päivän päätteeksi.
Mutta pikku-Helena nousi sängystään ja temmelsi
vaatekaapille, hetken pengottuaan se löytyi! Universumin rumin mekko,
makkaralla roikkuvat eriparisukat. Kokovartalopeilistä katsottuna, hiusten
kampaaminen oli aivan yliarvostettua, valmiina juhlaan.
Siskolikan 30 kymppiset! |
Äiti oli kattanut keittiön pöydälle jäätelöä ja kauden marjoja ja kannussa oli viinimarjamehua. Se sai minussa aikaan raivokohtauksen. Kyllä sitä nyt taas eletään pitsiunelmaa, jäätelöä ja marjoja yök yök. Toista ovat minun juhlamenuni karkkia, karkkia, kakkuja ja bebeeleivoksia, ja tolkuton määrä mustaa ja keltaista limsaa.
Kyllä! Muistin valokuvamaisen hyvin juhlamenuni kolmen
kuukauden takaa.
Silloin kun oli räntää ja loskaa ja talo täynnä vieraita,
jotka olivat saapuneet Helenan super hyper toiminta syntymäpäiville.
Noissa
juhlissa sisko sai armollisesti toimia ongintapelinavustajana ja seurustella
niiden vieraiden kanssa, joille minun aika ei riittänyt.
Sisko karjui äidille: ”Helena on taas rumassa mekossa!”
Johon äiti vastasi: ”Tollanen se aina on, älä huomioi sitä! ”
Kun kolme tyhmää vierasta saapuivat, oli ohjelmassa,
musiikin tahtiin tanssahtelua, tylsää! Valitsin sohvalla mökötyksen.
Tietokilpailu, liian vaikea! Suutuin ja mökötin huoneessani,
sen jälkeen kun olin varastanut palkintolahjan mukaani.
Jäätelökekkerit, olin jo hivenen leppynyt ja söin armosta
pahaa jäätelöä.
Sitten kirmailtiin pihalla ja hypittiin hyppynarua! Ällöä! Lähdin
koko ällö-juhlista omaan huoneeseeni. Lopulta sisko tuli hakemaan minua
takaisin juhliin ja sain ohjata maastosuunnistuksen hänen ystävilleen, jos
lopettaisin Samuli Edelmanin kasetin täysillä soittamisen.
Tällä kaavalla mentiin vuosi toisensa jälkeen.
Tänään
heräsin ja tunsin itseni jotenkin kärttyisäksi, en osannut ensin selittää miksi,
mutta sitten tajusin kesäkuun kahdeksastoista! Siskon syntymäpäivä!
Se päivä kun huomiota tai tietokilpailupokaalia ei saa
varastaa itselleen. Se päivä kun voi kulkea sukat makkaralla, rumassa mekossa!
Olin juuri astumassa ovesta ulos, kun Svanski huusi perääni,
tuossa mekossa et lähde kauppakeskukseen! Niin juuri, se päivä jolloin minulle
aina kerrotaan, että olen pukeutunut väärin!
Sisko varmaan liihottelee tänään vintagepitsimekossaan ja
tarjoaa kahvia, uuden asuntonsa keittiössä, posliiniserviisiltä.
Hyvää syntymäpäivää Siskolikka!
<3
VastaaPoistatotta niihän se meni mutta takaraivossa oli hauskaa varsinkin pienempänä kun juhlissa soi "mehiläisen mökissä" ja kymmenpäinen lauma tanssi olohuoneessa hiki päässä naapurien pidellessä korviaan
VastaaPoista