Päiväkodissa piru pukkeineen

Arabiassa oli helppoa. Joulu oli kielletty ja jos sitä jostain löysi, se oli coca-cola-joulupukki ja helpot amerikkalaiset perinteet.

Vaan toista on unkarissa. Olen jo kahlannut läpi joulukranssi-draaman, jossa minulle selvisi, että Svanskin suvulla onkin jouluperinteitä. Ne vain kulkevat naislinjassa. 

Minä ja tyttäreni olemme mitä ilmeisemmin nyt sillä linjalla ja viimeviikonloppuna jouduimme/pääsimme, (ihan miten asiaan haluaa suhtautua) adventtikranssitalkoisiin.

Minua on myös informoitu 6.12 tapahtuvasta joulupukkipäivästä. Olen varannut lapsilleni suklaapukit, jotka tungen heidän kenkiin aamulla. 

Koko ajan luulen olevani perinteiden ytimessä. Mutta tänään! Lapseni tuli tarhasta sekavin tuntein. Tarhaan oli saapunut Joulupukki, joka oli tuonut lapsille suklaapukkeja. 

Tämä jo sinänsä aiheutti lapsessani kysymyksiä. Jotenkin hän koki omituiseksi, jopa joulupukilta, tehdä itsestään pieniä suklaa versioita. Hänellä oli niin paljon kysymyksia, minulla ei vaan vastauksia..

Mutta sitten, Joulupukki toi mukanaan, (lapseni mukaan) sarvipäisen ilkeän punaisen jouluenkelin.  

Tuijotin poikaani suu auki ja sanoin, se on perkele... ei kun siis piru. Lapsi näki hämmästykseni ja minä näin lapsen hämmästyksen ja siinä me istuimme tarhan käytävällä, tajuamatta mitä tänään oli tapahtunut. Tungin suklaapukin laukkuun, lapsen haalariin ja poistuimme paikalta. Suut auki.

Svanski sanoi heti, se on Krampusz. Kysyin mikä on Krampusz? Puhelu katkesi. 

Googelsin... 

ja miksi emme luottaisi wikipediaan: Krampus on keskieurooppalaisessa kansanperinteessä esiintyvä hahmo, joka on puoliksi pukki ja puoliksi paholainen. Perinteen mukaan Krampus rankaisee huonosti käyttäytyineitä lapsia jouluna, vastakohtana joulupukin esikuvana toimineelle Pyhälle Nikolaokselle, joka palkitsee kilttejä lapsia. 

Että ei ollut perkele. Tässä kyllä mennään joulua kohti sellaisella vauhdilla, että perinne per viikko. Odottakaa vaan kunnes on Lucianpäivä! Menen niin kouluun ja päiväkotiin, kynttilät päässä ja lyön maahanmuuttajan perinnekortit pöytään.

Pakko miettiä myös pihavaloihin lisäyksiä. Naapuri asensi seinäänsä, sellaiset "lumihiutaleet leijailee-livevalot". Minun "punaiset pallot aidalla", jää nyt kyllä toiseksi. Panokset kovenee ja  perinteet senkun pahenee. 

Joulukuun alun iltapäivät ovat hämäriä. Kuvasin maisemia, kun istuin loputtomassa liikenneruuhkassa.