torstai 15. marraskuuta 2012

Virallinen kutsu


Sähköpostini kilahti ”pling-vaan”  ja siellä oli uusi posti. Olin jo kauttarantain kerran kauppareissulla kuullut, että siellä saattaisi olla kutsu juhliin. Ja kun näin lähettäjän nimen olin täysin varma, että kutsuhan se siellä oli.
Olin aivan innoissani, se mitä viime vuonna odotin ja odotin, vaan en saanut, oli nyt edessäni sähköpostissa.
Klikkasin liitetiedoston avatakseni kutsuni. Klikkasin, ei tapahtunut mitään. Klikkasin uudelleen ja tietokoneeni jäi lataamaan tiedostoa ikuisiksi ajoiksi.
Lopulta hermostuin ja klikkasin, klikkasin, klikkasin, kunnes tietokoneeni suvaitsi ilmoittaa, että ohjelma kapasiteettinen ei riittänyt kutsun avaamiseen.

Olin raivona, siinä oli ihka ensimmäinen kutsuni suomen itsenäisyyspäiväjuhlille ja en saanut sitä auki. Ravistin tietokonettani raivoisasti vaikka tiesinkin, että mikään ravistelu ei saisi kutsuani aukenemaan.
Ravistelu aiheutti vain sen, että Svanski vaivautui tarkastamaan oikein paikan päälle, mitä itsekseni puuhailin.
Hän ärähti ensi töikseen ironiseen tapaansa: ”Riko vain se kone, et saa sitten uutta!” 
Karjuin, että mielestäni koko tyhmällä koneella saisi heittää lähintä vesilintua, sillä se ei suvainnut avaamaan kutsuani ja samalla helistin konetta uudelleen, kuin luulisin, että liitetiedosto-kutsuni tipahtaisi näin koneesta pöydälle.
Svanski oli hetken ymmällään kielikuvastani ”the nearest waterfowl”, lause yhteydessä tietokoneen ja itsenäisyyspäivän juhlan kanssa, mutta juoksi ajatukseni perässä tällä kertaa kohtalaisen hyvin.*

”Mikä kutsu sinulla siellä nyt on”, ärähti Svanski?
No kutsu suomen virallisille itsenäisyyspäiväkutsuille tietenkin.
Svanskin kiinnostus heräsi saman tien ja hän aloitti kiihkoesitelmänsä otsikolla: ”Sinun on aivan turha edes avata koko kutsua, sillä en osta sinulle lentolippua suomen lähetystön itsenäisyyspäiväjuhlaan.”
Kun vihdoin sain esittää vasta argumenttini, selvitin Svanskille, että kyseessä oli oman kaupunkimme kaikkein virallisin suomenitsenäisyysjuhla! Eikä mitään lentolippuja tarvittu! Ja näihin syihin perustuen, halusin kutsuni auki ja heti!

Svanski katsahti tietokoneennäyttöön ja naurahti nähdessään sivun alareunassa olevat pikkukuvakkeet. ”Tuo on tietysti testi!” naurahti Svanski.
”Mikä on testi? Vihaan testejä!” Karjuin epätoivoissani.
”Se on älykkyystesti, tuo kutsu! Ne haluavat vain järkeviä vieraita, joten älykkyysrajana toimii se, että saa pdf-tiedoston auki!”
Karjuin Svanskille, että kyllä minä osaan pdf-tiedostoja availla ja käskin hänen hävitä siitä viisastelemasta. Svanski uhosi, että jos en itse saa tiedostoa auki taitaa jäädä juhlat väliin. Vihasin Svanskia, pdffää ja tietokonettani kaikkia yhtälailla.
Svanski huusi vielä ovelta matkalla takaisin olohuoneeseen että: ”vinkkinä voin sanoa, että sulla on noin parisataa muutakin päivitystä tekemättä!”

Päätin ryhdistäytyä ja hakkeroida Svanskin viisauksineen suohon.
Rupesin oikein ajatuksen kanssa tutkimaan kaikkia koneeni syytämiä varoituksia. Mitä enemmän tutkin, sitä enemmän näytti siltä, että en ollut koskaan päivittänyt koneella yhtään mitään. Adobe readerinikin oli jotain versiota yksi, kun nyt oli jo saatavilla versio kymmenen. No ei ihme, että näin hienostunut multimedia kutsu ei auennut.

Tunti ja tuhat päivitystä myöhemmin, sain kauan odotetun kutsuni auki. Svanskikin lupautui lähtemään juhliin, oli kai jossain shokkitilassa siitä, että sain kutsun omineni auki. Ensimmäinen kerta sitten kouluvuosieni, kun pääsen juhlimaan itsenäisyyspäivää muualle kuin töihin ja tarkoitan nyt Suomen itsenäisyyspäivää. On tässä viimevuosina syystä tai toisesta tullut enemmän kahlattua läpi näitä itäeurooppalaisia itsenäisyyspäivä, joissa pääsääntöisesti tunnen itseni täysin ulkopuoliseksi. Nyt olenkin erityisen innoissani, koska tällä kertaa minä kuulun konseptiin ja Svanski on bonusmateriaalia.

*kirjoittajan huomio. "Tiedän että sanontoja ei voi suoraan kääntää kielestä toiselle, mutta koska käytän erillaisia sanontoja puhekielessäni, niin paljon, unohtuu tämä fakta toisinaan varsinkin kriisitilanteissa. Niille jotka eivät asu kaksikielisessä kodissa kerrottakoon, että sanontojen kääntäminen aiheuttaa yleensa huimia sekaannuksia ja suurta hämmennystä, varsinkin jos toinen osapuoli ei edes omalla kielellään tiedä yhtään sanontaa, koska puhuu vain ja ainoastaan faktoihin perustuvaa asiaa.Joten se fakta että sanonnasta ei tullut kriisiä ja sekaannusta on hyvin merkittävä kehitys askel yhteisymmärryksessämme."


2 kommenttia:

  1. Sattumalta päädyin blogiisi ja nyt kahlaan kaikkia kirjoituksiasi läpi. Sulla on juuri mun tyylinen tapa kirjoittaa:-) Tykkään kovasti!

    VastaaPoista
  2. Olen aina niin otettu, kun saan tietää uusista lukijoista, kiitos palautteesta, piristää mieltä joka kerta :)

    VastaaPoista

Kommentoi, kerro omia kokemuksiasi aiheesta, Ihmettele elämää muuten vaan tai tee kinkkisiä lisäkysymyksiä. Vapaa laatikko tässä siihen. Itäeurooppalaista mallia oleva sensuuri tässä päällä, joten eka luen nää itte ja vasta sitten julkasen... jos julkasen :)Mielellään kuulisin palautetta..pliis diplomaattisesti kuitenkin