perjantai 6. syyskuuta 2013

Kuoharilla ja ilman...



Lentokoneen ykkösluokassa, ei saa Svanskin mukaan tehdä seuraavia asioita:

Kun pihlajanmarjat ilmestyy on aika lentää etelään.
1.Pitää lahjusmeikkipussia esillä, kuin tuote-esittelijä, toisille matkustajille, kun he pakkaantuvat lentokoneen turistiluokkaan.

2.Kilistellä shampanjalasia niin kuuluvasti, että yhä taakse jonottavat turistiluokkalaiset sen varmasti kuulevat.
3.Vääntää tuolin ja oman pikku tv:n asentoa optimaalisemmaksi huomiota herättäen. Kun mitä ilmeisemmin, joku nyt kimmertää, sitä matkalukkuaan hattuhyllylle, siellä turistiluokassa, ennätys hitaasti!


Näiden kaikkien sääntöjen rikkomisesta saa rangaistukseksi, joko mulkaisun tai läppäisyn tax free- kuvastosta päähän. Ja vaikka kerkeäisitkin nappaamaan kyseisen kuvaston ennen sen osumista, et silti saa ostaa Bossin uutuus hajuvettä.
Muuttolinnut lähtevät talveksi lämpimämpiin maihin.
Toisin sanoen suomilomani on ohitse ja olen palannut kesälaitumilta Svanskin valvovansilmän alle arabiaan.
Joten julistan diplomaattisen syyskauden avatuksi blogissani.






En vieläkään voi ymmärtää, mitä pahaa siinä on, jos haluaa ottaa kaiken irti luksus-lentomatkailusta, sen kerran vuodessa, kun se on mahdollista?!?
Svanskin mielestä voisin keskittyä omaan matkaani enemmän, kuin sen esittelyyn muille.
Mutta eihän ykkösluokassa ole mitään järkeä, jos ei olisi turistiluokkalaisia, joille kerskailla!

Tämän kesän viimeiset kuvat suomesta.
Kymmenien vuosien jonotus, viimeisenä, halpalentoyhtiön tarjouspaikalle, hioo sen timantin, jota kutsutaan priority check in:iksi ja ohituskaistaksi turvatarkastuksessa.
Kaksi kuukautta elettynä muiden nurkissa tavarat matkalaukussa, saa minut käyttämään kauneuspöydän ja vaatekaapin organisointiin koko aamupäivän ja nauttimaan siitä!
Ja ei tarvittu, kuin viikko, itäeurooppalaisessa kerrostaloasunnossa anopin kanssa, kun oma asunto tuntuu taas, niin ihanan isolta ja tilavalta.
Lummelampi.
Minut on vallannut vapauden tunne, joka aiheuttaa minussa tarpeen pomppia laukkahyppyjä olohuoneessa.

Kun vähän kärsii, pienet asiat alkavat tuntua upeilta ja luksusasiat taivaallisilta!
Tänä syksynä aion metsästää elämän pieniä luksuksia vieläkin hurjemmin, kuin aiemmin.
Aion nauttia kontrasteista ja kulttuurikolahduksista sydämeni kyllyydestä!


Kesän viimeiset kukat.
Tämän kirjoitin ennen, kuin istuin lentokentällä, rillit kuumasta arabian yöstä huurustuneena, tuhannen lomaltaan palaavan intialaistyömiehen keskellä, odottaen…
…Odottaen autonkuljettajaa, joka oli jo toista tuntia myöhässä.

Istuin hiljaa matkalaukkuni päällä ja kuuntelin Svanskista pulppuavaa raivoa.
Niin… että kannattaa vaan nauttia siitä kuohuviinilasillisestaan, kuin se olisi viimeisesi, silloin kun sitä on.
Hyvin äkkiä, sitä, sitten on taas…. niin arjessa…niin ilman kuoharia...








3 kommenttia:

  1. nautiskelen itse kirpparilta ostamastani nimikoidusta shamppanjalasista hyvåå kotimehua kun kuohuviiniä ei yksin kannata avata luksusta! onko itselläsi nimikoidut lasit ja kupit?

    VastaaPoista
  2. Jos nautiskelee ja nauttii, on se silloin luksusta! :) Mulla on nimikko kuppi vain äidin luona. Viinini juon ikean ihanasta isosta viinilasista ja kuvittelen sen olevan riedel-lasi, samoin kuin kuvittelen tönikkä Drostyhoffin olevan jotain ihanaa burgundia... onneks mulla on hyvä mielikuvitus :) Täällä kotona kaikki tietää, että pidän punaisesta, joten mun "nimikkokuppi" on se, missä lukee "red cup" Nestcafeen mainoskuppi, mutta kun juon siitä aamun hiljaisuudessa kahvia, niin nautin, se on mun luksusta :D

    VastaaPoista
  3. Kyllä luksus on vaan luksusta. Antaa näkyä ja kuulua :)

    VastaaPoista

Kommentoi, kerro omia kokemuksiasi aiheesta, Ihmettele elämää muuten vaan tai tee kinkkisiä lisäkysymyksiä. Vapaa laatikko tässä siihen. Itäeurooppalaista mallia oleva sensuuri tässä päällä, joten eka luen nää itte ja vasta sitten julkasen... jos julkasen :)Mielellään kuulisin palautetta..pliis diplomaattisesti kuitenkin