Jumppaa ja pumppaa, kyllä vielä joskus saat juoda skumppaa
Mulle tuli sellanen tilanne, että oli pakko ruveta
katsomaan totuutta silmiin. Tai no paremminkin tuijottelin omaa kuvaani
kameran lcd-näytöltä, joka oli lähinnä epätodellinen möykky selluliittia, kuin
kova kimpale totuutta.
Tai no jos haluaa ajatella, että totuuden silmät muistuttaa
haaleasti auringossa tummentunutta silavamakkaraa, niin sitten vertaus kenties
paikallaan.
Niin tai näin, sitä puntso- hirviötä tuijottaessani, en
voinut enää uskoa vaakani valheellisuuteen tai Sihteerin itämaisiin
kauneus ihanteisiin. Totuus paloi jääväämättä kiinni verkkokalvoihini, olenko
tuo minä?
Kuvassa köllötteli mahamakkaroineen joku valas suoraan suurin
pudottaja ohjelmasta, hänelle oli vain photoshopattu mun kasvot. Tällaista
informaatiota yritin syöttää aivoilleni, mutta ei minunkaan aivoni ole niin
tyhmät, että eivät olisi kuvasta omaa vartaloaan tunnistaneet. Siinä se oli, kerran niin upea vartaloni, jonka nyt läski ja silava olivat peitonneet, kuin muratti kivi
muurin.
Päätin siis kerta kaikkiaan lopettaa itsepetoksen ja
itselleni valehtelun siihen paikkaan, no siis ainakin tässä paino kysymyksessä, ja laittaa läskit sulatukseen.
Kun vieraani, jotka alunperin minusta näitä kaameita
paparatzikuvia olivat ottaneet, lähtivät maasta, alkoi minulla samantien
super-kuntoiludieetti. Kaksi päivää lilluin Svanskin pomon uima-altaassa.
Hurja
kuntoiluni aiheutti lähinnä kehossani sellaisen muutoksen, että haalean ruskea
silava-selluliitti kerros muuttui vain tumman ruskeaksi, mutta ongelman tiheys,
syvyys ja laajuus ja muut ominaisuudet säilyivät entisellään.
Vuodatin krokotiiliin kyyneleitä ruskeana ja pyöreänä
digitaalinäyttöisellä vaa’allani, jossa siis sittenkään ei tainnut olla mitään
teknistä vikaa.
Svanski ei kertakaikkiaan kestä itkeviä naisia. Siitä ei kuulemma koskaan
ole seurannut hänelle mitään hyvää, jos nainen päästä pienimmänkään itkun eleen.
Svanski onkin marttyyri, eikä tajua ihmisen tuskaa, vaan kääntää kaiken aina
itseensä. Mutta hän oli sen verta vakuuttava karjuessaan siinä vessan ovella,
että jos tuo pillitys ja alasti vaa’alla tönöttäminen ei lopu justiinsa, hommaa
hän minut terapiaan. Kauhukuva siitä, kuinka istuisin läskinä terapiassa ja
itkisin murheitani samaan tahtiin, kuin hikoilisin tuskanhikeä ulos paksusta kehostani,
sai itkuni tyrehtymään ja suurin elein marssin ulos kylpyhuoneesta.
Svanski, jonka pitää aina saada olla jonkin sortin nero,
julisti minulle, että en minä altaassa itseäni saa laihaksi liotettua vaan
tarvitsen kuntosaliharjoittelua.
Silloin minä hermostuin lopullisesti. Huusin minkä kurkustani lähti ”Kuntosaliharjoittelua!!!” ”Kyllähän minä kuntosali harjoittelisin, mutta
kun minulle ei osteta kuntosalikorttia! Minut pistetään kylmän viileästi vaan
pyörimään ympyrää urheilukentälle hopeisen säähavainto palloa muistuttavan
ukkelin ja jonkun ihme tontun kanssa, jonka huppu on sidottu niin
tiukalle, että se ei edes näe mihin juoksee, vaan tulee päälle kuin yleinen
syyttäjä. Siellä sitten yrität hölkätä, kun koko rata juoksijoineen muistuttaa
enemmän 90-luvun Nintendo-peliä, kuin vakava mielistä laihdutus urheilua!
Svanski kuunteli mun mesoamista hetken ja kun sai suun
vuoron kysyi: ”Et ole sattunut huomaamaan, että siinä aivan sun altaan vieressä
on kuntosali ja ihan ilmanen sellainen. Eikä varmana ole mitään säähavaintomiehiä siellä!”
Ei kaikkea voi aina huomata, sehän olisi ihan
epäinhimillistä, jopa minulta.
Nyt me urheillaan Svanskin kanssa yhdessä, joka päivä. Se on
tehny meille rääkkiohjelmat, koska sillä oli kerran ollut kaksi vuotta oma
personal trainer. Eli tavallaan on meistä se taidokkaampi kuntoilija.
Mulla on varmaan joku ego-kriisi, mutta pakko myöntää että
urheilu kivalla private-kuntosalilla maistuu paljon makoisammalle, kuin
juokseminen kaupungin yleisellä urheilukentällä. Svanskin mielestä mun
esitykset on lähinnä täysin mielenvikaisia, kun kuljeskelen autolta salille ja
takaisin. Minusta on vaan hauska leikkiä sen parin tunnin verran päivässä, mikä
kuntosalilla aikaa kuluu, että olen joku hirween rikas ja tärkee. Pyyhe huolettomasti
olalle, vesi pullo kouraan ja glitterilenkkarit auringossa kiiltäen liihottelen
kuntosalille ja matkalla iloisesti tervehdin kaikkia, että ne varmasti
ajattelee, että onpa siinä sporttinen ja energinen ihminen.
Svanskin mielestä
mun tarina ontuu, koska miten se energinen ihminen on sitten muuttunut
tollaseksi puntsoksi jos kerran aina urheilee?
Tietenkin tää energinen iloinen
ja rikas kotirouva on juuri elänyt hirween rankan ajan, koska joutui huvijahtinsa
kanssa haaksirikkoon ja joutui olemaan kokonaisen viikon hiekkasärkällä tosi vähäisin
eväin. Sen jälkeen tää traumatisoitu ja alko syömään hirveesti ja lihos.
Svanski kulkee pari askelta tän energisen ja hirween rikkaan takana ja hokee, että mulla ei ihan ole kaikki kotona. Eikä suostu salilla keskustelemaan muiden kuullen meidän veneestä saatikka sitten jahdista. Hän on myös kieltäytynyt lähtemään salille, jos en jätä kimaltelevaa rannekoruani kotiin, koska uima-altaalla sohotan kuulemma tahallani, sen ja auringon avulla ihmisiä silmiin. Hirvee diktaattori! Sitä paitsi ne ihmiset alen katsoivat minua! He ansaitsivat kohtalonsa!
Helena: "mennäänkö sitten hienoon ravintolaan juomaan skumppaa, kun ollaan laihoja?
Svanski: "Mä tuun hulluks sun kanssa ennen kuin meistä tulee laihoja!"
Helena: "voidaan mennä myös heti juomaan skumppaa ja kuvitella että ollaan laihoja!"
Svanski: "Polje vaan punkero nyt sitä pyörääs!"
Helena: "Älä köyhä siellä yhtään jurputa"
Svanski: "shut! Polje, polje!!!!!"
Svanski: "Mä tuun hulluks sun kanssa ennen kuin meistä tulee laihoja!"
Helena: "voidaan mennä myös heti juomaan skumppaa ja kuvitella että ollaan laihoja!"
Svanski: "Polje vaan punkero nyt sitä pyörääs!"
Helena: "Älä köyhä siellä yhtään jurputa"
Svanski: "shut! Polje, polje!!!!!"
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentoi, kerro omia kokemuksiasi aiheesta, Ihmettele elämää muuten vaan tai tee kinkkisiä lisäkysymyksiä. Vapaa laatikko tässä siihen. Itäeurooppalaista mallia oleva sensuuri tässä päällä, joten eka luen nää itte ja vasta sitten julkasen... jos julkasen :)Mielellään kuulisin palautetta..pliis diplomaattisesti kuitenkin