perjantai 23. joulukuuta 2011

Kahdeskymmeneskolmas luukku, Salaisia operaatioita ja viimehetken taistelutahtoa


Mun osuus jouluvalmisteluista on suurin piirtein tehty. Kalkkuna sulaa ja Sihteerin kalkkuna… no se riippuu tuolla sen oven pielessä. En tiedä onko se hyvä vai huono, mutta ainakin se on vainaa ja suhteellisen tuoreeksi sitä vois myös kutsua.
Laatikot on tehty ja Svanski rauhoiteltu, kun se sai eilen hyperventilaatio-kohtauksen, kun sattui tulemaan keittiöön kesken mun laatikkotalkoiden. Hän on niin herkkä sielu, hiukan hellalle kiehunut riisipuuro, saa hänet hermostumaan.

Joulukukkia on talo täynnä ja basaarista ostettu kirkkaan punainen, kultakoristeltu pöytäliina on valmiiksi silitetty.
Italiansalaatti on sekoitusta vaille valmis ja Svanskilta piilotetut karkit on tarkastettu ja näyttää siltä, että piilo oli tänä vuonna varsin hyvä. Kaikki karkit on yhä tallella, joten tarjottavaa jouluaatoksi on.

Sitten yhtäkkiä, mut valtasi kauhu! Lahjat! Mulla ei oo mitään lahjoja!
Kuinka voin unohtaa jotain noin oleellista, voiko kukaan olla näin hömelö?
Sinänsä en ole rutiineissani vielä myöhässä, sillä en ikinä ole hakenut lahjoja kaupasta ennen aaton aattoa.
Viimevuonna aaton aattona töiden jälkeen suoritin lahjarallin 45minuutissa. Mutta mulla oli kyllä hiukan ajatusta siitä, mitä olen hakemassa. Toki ei se mennyt aivan nappiin siltikään, koska Svanskin lahja palautettiin heti pyhien jälkeen. Ostin sille hupparin, mutta en osannut ilmeisesti arvostaa mieheni rotevaa rinnanympärystä tarpeeksi, sillä löysäksi huppariksi tarkoitettu vaatekappale muistutti enemmän nakinkuorta tai teinitytön napapaitaa. Sellaista, jonka käyttämiseen itsekin syyllistyin joskus yhdeksänkymmentä luvun puolivälissä, kun itseluottamukseni oli vielä kohdillaan ja uskoin vankasti omistavani kauniin ja liiteän vatsan ja haaveilin myös napakorusta.
Onneksi myöhemmin järkiinnyin ja muutin napapaidat, tissipaitoihin ja unohdin kaikki idioottimaiset ideat, joissa neuloilla tehdään kehoon reikiä. Tissipaita kiinnittää kivasti katseet pois mahamakkaroista ja ikään kuin tuo paremman kuvan kantajastaan. Muutuin siis möhömahaisesta teinistä uhkeaksi povipommiksi!

Ehkä juuri tästä syystä, että en koskaan pysy aiheessa, minulta jää joka vuosi lahjojen osto niin viimetippaan.  Ja päädyn taas ostamaan Svanskille lahjaksi partaveden. Se on yleensä mun valttikortti lahja asioissa, jos en siis lähde tollaisiin extreme vaateostoksiin, kuten viimevuonna. Ostan partaveden aina oman maun mukaan, sillä yksinkertaisella perustelulla, että minähän sitä joudun haistelemaan. Ja lahja on aina menestys!

Mutta nyt on aaton aatto ja ei ole ideaa, eikä juuri budjettiakaan lahjan hankintaan. Siksi tarvitsen pikaisen taistelusuunnitelman.
Suunnitelma on tämä: Sanon Svanskille, että unohdin ostaa salviaa ja mun täytyy mennä sitä tietenkin tällä siunaamalla hetkellä hakemaan.
Huomaa suunnitelmani oveluus. Valitsin salvian sen takia, että uskon ettei Svanskilla ole aavistustakaan siitä, mitä se on. Joten ei turhaan pilaa strategiaani tarjoutumalla hakemaan sitä minulle. Hän ei myöskään tajua jouluaterialla sitä tosiasiaa, onko ruuassa loppupelissä salviaa vai ei. Joten en jää kiinni ruokailun aikanakaan siitä, että en oikeasti hakenutkaan koko yrttiä vaan unohdettua joululahjaa.

Suunnitelma on pettämätön, tämän valeoperaation voimin menen läheiseen ostoskeskukseen ja ostan Svanskille aamutakin.
Täällä on aina aamuisin kylmä. Talvella siksi, että lämmitys suljetaan yöksi ja kesällä siksi, että ilmastointi unohtuu aina päälle illalla ja aamulla on sitten olo kuin, pakastealtaassa. Koskaan ei siis hyvä ja aamutakki siis tuiki tarpeellinen. Ja sitä paitsi niissä on väljemmät koot joten ei ole niin justiinsa sen kanssa onko medium vai large.

Näillä aion mennä, viimeiset hetket kohti joulua. Kun palaan sotaretkeltäni, teen uuden taistelusuunnitelman sodassani siivojaa vastaan. Sillä Siivoojaa ei näy ei kuulu! Viettää varmaan Runebergin päivää!
Tätä taistelua en häviä! Sen vannon! Ennen joulurauhan julistusta aion julistautua voittajaksi tässä likaisessa kaksintaistelussa.

Aaton aaton aamuaurinko aavikolla!
Ennen huomista auringon nousua, on siivooja kukistettu!
Jouluostoksille säntään,
Nyt ei juutu jalat räntään.
Palmut huojuu ja keli on upea,
Joulun viettoon en silti vielä rupea.
Ensin aion siivoojan nalkkiin saada,
Periaatteesta en joulusiivouksen kanssa raada!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi, kerro omia kokemuksiasi aiheesta, Ihmettele elämää muuten vaan tai tee kinkkisiä lisäkysymyksiä. Vapaa laatikko tässä siihen. Itäeurooppalaista mallia oleva sensuuri tässä päällä, joten eka luen nää itte ja vasta sitten julkasen... jos julkasen :)Mielellään kuulisin palautetta..pliis diplomaattisesti kuitenkin