Kahdeksas luukku, Sininen booli
Ei ole helppoa olla seurapiiri ihminen. Eilen meni
pikkutunneille itsenäisyyspäivän juhlassa, ja Svanskikin oikein innostui ja otti boolia. Syyt tähän yllättävään ryyppykierteeseen oli siinä, että booli oli
sinistä. Tätä on nyt jankutettu koko aamu, että muuten olisi kyllä jäänyt juomat
väliin! Svanski kärsii nyt ehkä enemmänkin henkisestä krapulasta, kuin fyysisestä,
sillä boolin kulutus oli mitattu tarkkaan, kaksi senttiä. ”Vähän överiksihän se
meni, mutta kun oli sinistä,” kuului perustelu.
Itse en huomannut Svanskin moraalitaistelua sinisen
boolin kynsissä, kun liihottelin pitkin poikin ja pulputin, minkä vain kerkesin
ja kun tasaisesti puhuu kaikkien päälle, niin kyllä sitä yhdessä illassa
kerkeää palpattamaan aika lailla.
Haasteita iltaan loi paikalla ollut tv:n kuvausryhmä.
Koko ajan joutui tarkastamaan, että on varmana kuvissa ja että on edustava ilme
ja että ei näy kaksoisleuka. Jos minulla on kerran elämässäni mahdollisuus
päästä Urheilu tv-ohjelmaan, jota tässä kuvattiin, niin onhan se mahdollisuus
hyödynnettävä. Olen ollut aina sitä mieltä, että en minä hölkkäämällä pääse
urheiluruutun, mutta kyllä tässä on jo pitkänmatkan treeni takana
lasinkilistelystä ja turhan päiten postailusta, että siinä lajissa olen ehdotonta
olympia-ainesta.
Toisia vieraita oikein haastateltiinkin toimittajajoukon
toimesta. Yritin itseäni kyseiseen tilanteeseen hivuttaa, mutta menin
tyhmyyksissäni ilmoittamaan aikeestani Svanskille, joka huoltajanani ja sponsorinani
kielsi kaikkien lausuntojen antamisen, oli sitten kameraa tai ei. Niinpä
kyseinen sportti-vartti sai tehdä ohjelmansa suomalaisten kössinpelaajien
itsenäisyyspäivästä täysin ilman materiaalia minun itsenäisyyden merkityksistä
ja mielipiteistä.
Tänään olisin halunnut löhötä sohvalla ja kelata
eilisistä linnanjuhlista parhaat palat, mutta ei! Svanski muistikin, että oli luvannut meidän menevän lounaskutsuille. Laitoin Svanskin soittamaan, ja perumaan, kaiken
maailman lounaat! Svanski, on hyvä sanomaan ei ja lopettamaan ilon pidon
lyhyeen. Joten luulin päässeeni pälkähästä. Mutta eilinen itsenäisyyspäivänjuhla
oli saanut Svanskin sosiaaliseksi ja siellä hän vaan puhelimessa hiukan
myöhäisti lounaan ajankohtaa ja kehuskeli vielä bonuksena, että oli sen verran
rankat suomijuhlat, että ottaa hivenen aikaa kerätä itsensä.
Ja rankat juhlathan ne olivatkin. Kahden aikaan yöllä väsynyt Svanski kikatteli ja opetti suomalaismiehille, kuinka
vaimon ylimääräiset menot voidaan laittaa kuriin ja muita säästövinkkejä. Kotona
vähän ennen kuin allah lauloi, Svanski halusi kerrata kaikki käymänsä mielenkiintoiset keskustelut, ennen kuin nukahti.
”Tiedätkö Helena,
että suomen armeijassa käydään vessassa niin, että se vessa onkin vaan keppi ja
siinä kökitään?! hahhahahha” Tämä oli Svanskin mielestä lähes hysteerisen hauskaa.
”joo tiedän!”
”Helena vaan keppi!! hahahah.... Ja sitten niillä ei ole aseissa oikeita
panoksia, vaan ne joutuvat huutamaan viholliselle, että laukaus tulee!”
”Niin harjoituksissa!” Yritin perustella mutta ei Svanski minua kuunnellut.
”Tiedätkö mitä eroa on terroristilla ja suomalaisella vaimolla?”
”Svanski! En halua tietää!!! Ole jo hiljaa!!"
Mutta Svanskin ajatusmaailmassa riukup..ka oli niin
hysteerinen ajatus, että siitä ylitsepääseminen tuntui lähes mahdottomalta.
Karjuin Svanskille, että seuraavissa juhlissa ei yhtään boolia! Svanski huokasi
syvään: ”Mutta kun se oli sinistä ja otin vain kaksi senttimetriä!” "Ei millimetriäkään!" Karjuin ja kuvittelin saaneeni viimeisen sanan. "Terroristin kanssa voi neuvotella, suomalaisen vaimon kanssa ei!" Jupisi Svanski.
Illalliselta lounaalle on hoppu.
Sinistä boolia ja täytettyä kaalia,
Täytyy molempien perinteitä vaalia.
Onneksi ilta tänään on vapaa,
Nyt aijon tuijottaa omaa napaa.
Joulumysteerin 8. Luukku
(lapsille ja lepsellisille, ei perustu
suoranaiseen faktaan)
Nälkä
Svanski heräsi myöhemmin aamulla ja
ihmetteli kovasti miksi Helena oli tunkenut taskulampun ilmastointilaitteeseen.
Ehkä kyseessä oli jokin joulukoristelu tekniikka, joten Svanski jätti lampun
tököttämään laitteeseen ja lähti töihin.
Tonttu oli takonut navigaattoriaan kuntoon
koko aamun ja vihdoin se rupesi palailemaan navigaatioissaan takaisin maan
pinnalle. Se pystyi jo kertomaan missä maassa oltiin ja tietokirjatoiminnosta
saattoi hakea yksinkertaisia asioita kuten, joulupukin poron nimiä tai tiedon
siitä monennenko joulukalenterin luukun sai tänään jo avata. Tonttu hihkui
riemuaan, nyt navigaattori tarvitsi enää hiukan aikaa, jotta se saisi ladattua
itsensä huippukuntoon ja pian he pääsisivät takaisin salaisen tehtävänsä
pariin. Kun huoli oli tontun mielestä pois, yhdessä hetkessä hän tajusi
olevansa kovin nälkäinen. Ja ei ihme! Hän ei ollut päiviin syönyt kunnolla,
niin innolla hän oli korjaillut navigaattoriaan. Tonttu tiesi että
ilmastointilaitteen ulkopuolella oli vain laiska-kissa ja aavikkoa, mutta
sisäpuolella asusteli jonkun sortin ihmisiä. Heillä täytyi olla ruokaa. Tonttu
käytti laskuvarjonsa narua apunaan ja laskeutui ilmastointi laitteen reiästä,
siitä toisesta jossa ei ollut taskulamppua tukkeena, alas huoneeseen. Vaikka
oli keskipäivä, talo oli hiljainen. Tonttu tepasteli huoneen poikki ja tuli
toiseen huoneeseen, sen jälkeen tuli taas huone ja sitten vieläkin uusi huone.
Tonttu oli aivan puulla päähän lyöty, olipas iso talo ja paljon huoneita!
Vihdoin ja viimein nälkäinen tonttu löysi keittiön. Tonttujen tärkein ruoka on
piparit, siksi tonttu navigoi heti pipari purkille ja kiskoi sen jäykkää kantta
auki. Tonttu singahti pöydälle, kun kansi vihdoin lennähti auki. Hän pudisteli
ensin hetken päätään ja sitten kipusi takaisin purkille. Tonttu kurkotti purkin
reunan yli, mutta ei nähnyt siellä mitään. Hän kurkotti kauemmas ja kauemmas
kunnes yht äkkiä kuului pieni tömähdys ja Tonttu oli tipahtanut purkin
pohjalle.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentoi, kerro omia kokemuksiasi aiheesta, Ihmettele elämää muuten vaan tai tee kinkkisiä lisäkysymyksiä. Vapaa laatikko tässä siihen. Itäeurooppalaista mallia oleva sensuuri tässä päällä, joten eka luen nää itte ja vasta sitten julkasen... jos julkasen :)Mielellään kuulisin palautetta..pliis diplomaattisesti kuitenkin